Keskiverto hiilijalanjälkemme on huolenaihe kasvavan ilmastoahdistuksen myötä. Vuonna 2019 Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki ylitti 10 tonnia. Korkea hiilijalanjälkemme ei ihan vastaa kuvaa meistä suomalaisista ympäristön suojelijoina ja vaalijoina. Kuinka voisimme pienentää hiilijalanjälkeämme? Tiettyjä asioita on nimittäin vaikeaa karsia arjessa, monilla on esimerkiksi pitkät työmatkat maalla, jotka pitää taittaa autolla. Artikkelissa tarkastellaan hieman yleisesti hiilijalanjälkeämme ja saat muutaman vinkin hiilijalanjälkesi pienentämiseen.
Määritelmä
Suomalaisten hiilijalanjälki heijastaa määrää hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, jotka vapautuvat ilmakehään jokapäiväisen toimintamme tuloksena. Päästöt eivät sisällä vain hiilidioksidia, vaan myös muita kasvihuonekaasuja, kuten metaania ja dityppioksidia. ( Lue lisää kasvihuonekaasuista)
Hiilijalanjälkeä laskettaessa kaikki kaasut muutetaan vastaamaan hiilidioksidin lämmittävää vaikutusta, eli kyse on hiilidioksidiekvivalentista(CO2 ekv). Hiilijalanjälkeä voi siis myös kutsua ilmastojalanjäljeksi, koska kyse ei ole vain hiilipäästöistä.
Erityisesti asuminen, liikenne ja ruoka muodostaa merkittävän osan päästöistä. Laskenta ei keskity vain suoriin päästöihin, kuten henkilöauton päästöihin, vaan ottaa huomioon myös epäsuorat päästöt. Tosin laskentamalleissa voi olla eroa tässä suhteessa, eli otetaanko huomioon myös epäsuorat päästöt.
Mistä suomalaisen hiilijalanjälki koostuu?
Keskiverto hiilijalanjälki on noin 10 000 tonnia. Suomalaisen hiilijalanjälki koostuu suurilta osin asumisesta, liikkumisesta, ruokailusta, ostoksista, palveluiden kulutuksesta ja vapaa-ajasta. Määrissä on kuitenkin suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Kannattaakin käyttää jotakin laskuria määrittääksesi oman hiilijalanjälkesi.
Mielenkiintoista on se, että tulotasot vaikuttavat suuresti keskimääräiseen hiiljalanjälkeen. Pienituloisten hiilijalanjälki jää noi 7000 tonniin kun taas suurituloisten päästöt voivat nousta jopa 19 000 tonniin vuodessa. Tähän vaikuttaa paljon asumisneliöt sekä kulutusmahdollisuudet. Suurituloisten kulutus liittyy enemmän lentämiseen, autoiluun ja asumiseen. Toisaalta pienituloisten kulutus painottuu enemmän ruokaan ja asumiseen. (lähde)
Voit ladata Sitran Suomalaisen hiilijalanjälki graafit tästä linkistä.
Suomen kansantalouden päästöjä voidaan myös suhteuttaa väkilukuun. Kokonaispäästöt esim vuonna 2019 oli 23 tonnia per henkilö.
Se mikä on positiivista että hiilidioksidipäästömme ovat pienentyneet 2000 luvun alusta vaikka kulutusmenot ovat kasvaneet.
Mielenkiintoinen fakta: Tiesitkö että suuri osa päästöistäsi syntyy ulkomailla? Nämä päästöt syntyvät kulutushyödykkeistä joita ostat ja jotka ovat tuotettu ulkomailla, esimerkiksi kulkuvälineet, elektroniikka ja vaatteet.
Lämmitys ja sähkö
Eräs merkittävä syy suuren hiilijalanjälkemme kokoon on Suomen ilmasto. Koska talvet ovat kylmät ja pitkät, se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy lämmittää kotiamme. Yleisimmät lämmitysmuodot ovat kaukolämpö ja sähkölämmitys. Monilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa päästöihinsä lämmityksen saralla, erityisesti jos asuu kaukolämmitteisessa vuokra-asunnossa.
Ruoka
Keskimääräinen hiilijalanjälki syömällämme ruoalla jos on sekasyöjä on 1750 kg vuodessa. Suurin osa päästöistä tulee liha- ja maitotuotteista joiden keskimääräinen osuus on noin 1100 kg. Kala ja kananmunat ovat seuraavaksi suurin päästölähde ruoan kohdalla.
Liikkuminen
Keskimäärin Suomalainen liikkuu hieman yli 16000 km vuodessa. Keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 2790 kg. Suurin osa liikkumisen päästöistä tulee autolla ajamisesta, mutta toki myös lentämisellä on osansa.
Suuri tekijä liikkumisen päästöjen vähentämisessä on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sekä lentoliikenteen vähentäminen.
Infrastruktuuri on suuri haaste maalla, sillä julkista liikennettä ei ole samalla tavalla kuin kaupungeissa. Tämä nostaa monen yksilön päästöjä.
Muu kulutus
Muuhun kulutukseen kuuluu ostokset, palvelut ja vapaa-aika. Ostoksilla suurimmat päästöt ovat huonekaluilla ja vaatteilla. Palveluihin on laskettu kuuluvaksi koulutus, sosiaalipalvelut ja terveydenhuolto. Vapaa-aikaan kuuluu esimerkiksi hotelliyöpymiset, teatterit, museokäynnit ynm kulttuuripalvelut.
Keskimääräinen hiilidioksidijälki on noin 3300 kg.
Mikä olisi ilmaston kannalta kestävä hiilijalanjälki?
Kestävä taso hiilidioksidipäästöille olisi noin 2500-3200 kg vuodessa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on siis noin neljä kertaa suurempi kuin ilmaston kannalta kestävä hiilijalanjälki.
Tähän voi olla todella vaikeaa päästä sillä meidän tulisi muokata elintapaamme ja kulutustottumuksia radikaalisti.
Esimerkiksi näin voisit päästä noin 3000-4000 kg päästöihin:
- 2 aikuista samassa taloudessa 50 neliön asunto.
- Kaukolämpö jossa 50% vihreää energiaa
- Omassa käytössä vihreä sähkö
- Huonekalut ja vaatteet ostetaan käytettynä
- Vegaani
- Ei ulkona syömistä
- Kaupunki asuminen; käytössä vain joukkoliikenne, ei autoa
- Kulutus minimissä palveluiden ja harrastusten suhteen
- Yksi pidempi lomamatka kotimaassa junalla vuodessa
- Kokonaispäästö vuodessa 3700 kg
Esimerkki 2 perhe 2 aikuista 2 lasta:
- Rivitalo 80m2, 1 krs
- Sähkölämmitys ilmalämpöpumpulla 15 000 kwh vuodessa vihreää sähköä
- Kasvis/vegaaniruoka
- Kulutus minimissä, ostetaan asioita vain käytettynä
- Ulkonasyömistä kerran kuussa
- Ei autoa, etätyö kotona joten julkisilla liikkumista tulee vain vähän, pääasiassa junalla pyöräily/kävely suositaan
- Kesäisin reissataan jaetulla purjeveneellä lomalla-ei lennetä eikä tehdä laivamatkoja Ruotsiin/Tallinnaan yleisillä lautoilla.
- Roskamäärä pyritään minimoimaan ja kaikki lajitellaan
- Hiilijalanjälki vuodessa 3200kg/hlö
Jos mietitään keskivertosuomalaista joka asuu maalla, omistaa auton, asuu omakotitalossa on melko mahdotonta päästä alle 5000 kg päästöjen vaikka ei lomailisikaan.
Vinkit kuinka vähennät hiilijalanjälkeäsi
Asuminen
Asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttaa todella paljon asuinpinta-ala. Asuinpinta-alan kasvun pysäyttäminen on tehokkaimpia keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle asumisessa Suomessa. Uusi ajatus voi esimerkiksi olla yhteisöasuminen. Esimerkiksi isot rakennukset saattavat seisoa tyhjinä tai olla vain yhden perheen käytössä, voisiko näitä muuntaa niin että ne palvelevat useampaa perhettä?
Jos olet rakentamassa, pohdi kuinka asunnosta voi tehdä muokattavan eri elämänvaiheisiin sopivaksi sekä laske ja vähennä rakennusvaiheen kasvihuonekaasupäästöjä.
Jos olet muuttamassa, valitse asunto joka on energiatehokas. Käytä hyödyksesi esimerkiksi energiatehokkuuslaskentoja.
Pieniä asioita mitä voit tehdä:
- Vaihda energiatehokkaisiin laitteisiin
- Käytä LED lamppuja
- Käytä vihreää sähköä
- Vaihda öljylämmitys uudempaan lämmitysmuotoon
- Paranna kotisi eristystä, esimerkiksi uusi ikkunat uudempiin tai tiivistä ikkunan ja ovenkarmit välttääksesi lämpövuotoja. Käytä tarvittaessa paksuja verhoja talvisin.
- Laske huonelämpötilaa
- Käy suihkussa pikaisesti
- Vähennä jätemäärääsi
- Älä kuumenna vettä liikaa-säädä vesiboileriasi aavistuksen pienemmälle (täytyy kuitenkin olla yli 60c)
- Vältä ilmastointilaitteiden käyttöä kesällä, käytä tuuletinta mikä vie vähemmän energiaa sekä pyri viilentämään luonnollisin keinoin kuten sulkemalla verhot ja kaihtimet päivisin.
- Pese täysiä pesukoneellisia
- Kuivausrumpu vie paljon energiaa-eli käytä vain tarvittaessa.
Vinkki: Energiatehokkain laitemerkintä on A+++ ja heinoin on G. Esimerkiksi A merkinnän astianpesukone on noin 57% energiatehokkaampi kuin D merkinnän. Katso siis tekniset tiedot kun vertailet kodinkoneita.
Liikenne ja matkustaminen
Suurin merkitys päästöjen suhteen liikkumisessa on liikkumistarpeen vähentäminen. Onko sinulla mahdollista asua paikassa jossa pääset kävelemään/pyöräilemään töihin, kauppaan, päiväkotiin ja harrastuksiin? Tai onko sinun mahdollista käyttää joukkoliikennettä päivittäisessä liikkumisessasi?
Mikäli käytät autoa ja sinulla on varaa, ehkä olet pohtinut auton vaihtamista esimerkiksi sähköautoon ja sen lataamista vihreällä uusiutuvalla sähkömuodolla.
Pohdi voisitko käyttää loma-matkoillasi julkisia kulkuvälineitä. Voitko käydä vaikka moikkaamassa isovanhempia jotka asuvat pohjoisessa junalla, oman auton sijaan? Tämä kannattaa erityisesti jos ajat yksin autoa, se voi myös olla kustannustehokkaampaa.
Pienet ajovinkit:
- Ajotavalla on merkitystä-vältä turhia kiihdytyksiä. Käytä auton eco ajo-ohjelmaa jos siinä on sellainen. Pidä huolta rengaspaineesta.
- Kattoteline autossa lisää polttoaineen kulutusta ilmanvastuksen vuoksi-irroita se kun se ei ole käytössä.
- Osta vähäpäästöinen auto joka syö vähän bensaa. Suosi mahdollisuuksien mukaan pienempää autoa.
- Onko sinulla mahdollisuus joskus suosia kimppakyytiä?
Lomamatkat
Lomailun suhteen päästöjä voit vähentää esimerkiksi sillä, että matkustat harvemmin. Voitko siis pidentää lomaasi, mutta matkustaa harvemmin. Mikäli esimerkiksi lennät useamman kerran vuodessa, sekä teet monta risteilyä, hiilijalanjälkesi nousee todella korkeaksi.
Mieti onko sinun mahdollista taittaa matkasi esimerkiksi junalla. Junamatkalla voi olla jopa 90% vähemmän päästöjä kuin lentomatkalla. Pitkän matkan bussit voi myös olla ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Jos vuokraat autoa matkakohteessa voisitko valita sähkö- tai hybridi auton?
Mieti käyttäytymistäsi kohteessa. Voitko tukea kestävää matkailua valinnoillasi. Voitko valita retkiä jotka tukevat paikallista yhteisöä ja ympäristöä? Vältä aktiviteetteja jotka tuhoavat luontoa. Älä tuhlaa luonnonvaroja turhaan. Valitse paikallista ruokaa ja juomaa.
Hotellin valinnalla on myös väliä. Monilla varaussivuilla on sustainability merkintöjä hotelleista. Hotellien omilla sivuilla myös monesti lukee mitä ympäristökäytäntöjä he noudattavat.
Ruoka
Ruoan päästöjen suhteen meidän olisi tärkeää viedä ruokailutottumuksiamme enemmän kohti kasvisperäistä ruokailua. Uudet ravintosuositukset antavat sinulle hyviä vinkkejä ruokailuun mikäli haluat samalla vähentää päästöjä.
Muutama suositus:
- Syö paikallisia tuotteita ja kausittain sitä mikä on sesongissa.
- Lopeta lihan syönti tai rajoita sitä 1-2 kertaan viikossa. Vähennä erityisesti punaista lihaa. Uuden ravintosuosituksen myötä punaista lihaa suositellaa syötävän maksimissaan 350 grammaa viikossa.
- Pidä kaupassa mukana oma kauppakassi, näin vältyt ostamasta joka ostoskerralla uuden kassin.
- Vältä ruokahävikkiä. Osta vain tarpeeseen ja suunnittele ruoat.
- Vähennä kahvin kulutusta .
- Suosi vähän käsiteltyjä elintarvikkeita ja vältä paljon prosessoitua ruokaa.
Vaatteet ja huonekalut
Ensinnäkin vltä impulssiostoksia ja osta vain tarpeeseen. Suosi käytettynä ostamista. Suomessa on paljon second hand liikkeitä sekä kierrätyskeskuksia. Myös netissä on paljon kirppistoimintaa. Lahjoita eteenpäin vaatteet joita et käytä tai kierrätä ne asianmukaisesti mikäli ne ovat elinkaarensa päässä.
Pienet vaatevinkit:
- Järjestä vaatevaihtareita ystäviesi kesken, näin saat uutta ylle pantavaa ostamatta uutta.
- Huolla olemassa olevia vaatteitasi. Esimerkiksi ajamalla pois nypyt pidennät tuotteen elinkaarta, sillä se säilyy siistimpänä pidempään.
- Panosta laatuun määrän sijaan.
- Pese viileämmällä pesuohjelmalla ja kuivata ilmavasti.
- Osta vaatteita joissa on käytetty kierrätysmateriaaleja.
- Valitse tuotteita joissa on vähemmän pakkausmateriaalia.
- Syynää vaatteiden ympäristömerkit ja opi niiden merkitys.
Kuinka hyödynnät hiilijalanjälkilaskureita
Mitä hiilijalanjälkilaskureita on olemassa joita voit hyödyntää?
Näillä laskureilla on tosin hieman eroja sillä jokainen laskee sinulle hieman erisuuruisen jalanjäljen. Eroavaisuudet voivat olla jopa muutaman tonnin luokkaa.
Syitä eroavaisuuksille ovat erilaiset päästökertoimet joita on käytetty, sekä erilaiset laskentamenetelmät ohjelmissa. Pidä siis laskureiden dataa vain ohjesuuntaisena.
Monilla yrityksillä on myös omia hiilijalanjälkilaskureita, mutta nämä ovat sen verran yksinkertaistettuja, että niistä ei saa kovin tarkkaa dataa. Monesti ajatuksena on mainostaa yrityksen omia palveluita.
Katsotaan hieman eri laskureiden eroavaisuuksia oman hiilijalanjälkeni suhteen.
- Ilmastodieetin laskuri 6300 kg
- Sitran elämäntapatesti 5400 kg
- Carbon donut 4680
- Compensate äppi 6010 kg vuodessa
- Väreen laskuri 3589 kg (tästä pois laskettu vapaa-ajan ja palvelujen, lento- ja laivamatkailun, mökkeilyn, lemmikkien ja joukkoliikenteen päästöjä.)
- Takuusäätiön laskuri 5392 kg
Lähteet artikkelille:
- Ympäristöministeriö ilmastovuosikertomus 2023
- Lut university-suomalaisen hiilijalanjälki, kestävyystutkimus 2019
- SeAMK hiilijalanjälki ja suomalaiset kyselytutkimus 2021
- Suomen ympäristökeskus tiedote-muutokset ruokavalioissa
- Hiilijalanjälkilaskureiden vertailu-diplomityö
- Ympäristökeskus raportti 2019
