Kasvihuonekaasut esiintyvät luontaisesti ilmakehässä. Nämä kaasut toimivat ikään kuin peitteenä planeetan yllä ja auttavat säilyttämään lämpöä, mikä on välttämätöntä elämän ylläpitämiselle maapallolla. Kuitenkin, kun kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat ilmakehässä, ne voivat aiheuttaa ongelmia ilmaston lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen muodossa.

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneilmiö on luonnollinen osa maan ilmakehää, ja se on välttämätön elämän ylläpitämiselle. Ilman kasvihuoneilmiötä maan pinnan lämpötila olisi äärimmäisen alhainen ja elämä nykyisessä muodossaan olisi mahdotonta.

Kasvihuoneilmiö muistuttaa sitä, mitä tapahtuu lasin tai muovin sisällä kasvihuoneessa. Tämä ilmiö tapahtuu kun auringonvalo pääsee läpi, mutta lämpö ei pääse ulos yhtä helposti. Tämän seurauksena lämpötila voi olla korkeampi kuin ympäröivässä ympäristössä.

Kasvihuonekaasut toimivat ikään kuin tämä lasi kasvihuoneessa.

Ongelma liittyy siihen, että ihmisen toiminta, on lisännyt kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Tämä voimistaa kasvihuoneilmiötä, mikä puolestaan aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja ilmastonmuutosta.

Tärkeimmät kasvihuonekaasut

Vesihöyry

Vesihöyry on maapallon runsain kasvihuonekaasu. Vesihöyryllä on keskeinen osa maan veden kiertokulkua. Ilmakehän vesihöyryn määrä kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä. Lisääntynyt vesihöyry ei itsessään kuitenkaan aiheuta ilmaston lämpenemistä, vaan lisääntyminen on seurausta lämpenemisestä. Sinua saattaa kiinnostaa lukea lisää vesihöyryn vaikutuksesta.   

Hiilidioksidi (CO2)

Hiilidioksidi on yksi tärkeimmistä kasvihuonekaasuista ja sitä syntyy monista luonnollisista prosesseista, kuten hengityksestä ja maaperän hajoamisesta. Ihmisen toiminta, kuten fossiilisten polttoaineiden polttaminen ja metsien raivaaminen, on kuitenkin lisännyt CO2-pitoisuutta ilmakehässä, mikä on merkittävä syy ilmaston lämpenemiselle.

Metaani (CH4)

Vaikka metaania esiintyy ilmakehässä vähemmän kuin hiilidioksidia (CO₂), metaani on yli 25 kertaa tehokkaampi sitomaan lämpöä 100 vuoden aikana. Metaanipäästöt ovat suurelta osin peräisin luonnollisista lähteistä, kuten soista, mutta merkittäviä määriä tulee myös ihmisten toiminnasta, kuten karjan ruoansulatuksesta, kaatopaikoista, kivihiilen kaivuusta ja öljyn- ja kaasunporauksesta. 

Typpioksidi ( NOx) ja Typpioksiduuli (N2O)

Typen oksidit ovat reaktiivisia kaasuja, jotka koostyvat pääasiassa typpioksidista ja typpimonoksidista. Näitä kaasuja syntyy fossiilisten polttoaineiden poltossa erityisesti liikenteessä sekä teollisuudessa. 

Vaikka NOx:lla on lyhyempi ilmakehän elinikä kuin N2O:lla, sillä on keskeinen rooli maanpinnan otsonin muodostumisessa, joka on haitallinen ilmansaaste. Lisäksi NOx voi vaikuttaa hienojen hiukkasten muodostumiseen, mikä vaikuttaa ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen.

Typpioksiduuli  tunnetaan myös nimellä ilokaasu. Lääketieteellisellä alalla typpioksiduulia käytetään kipulääkkeenä, pääasiassa hammastoimenpiteissä, sen rauhoittavien ja kivunlievittävien ominaisuuksien vuoksi. Lääketieteellisten käyttötapojen lisäksi typpioksiduulia käytetään myös ponnekaasuna aerosolituotteissa ja autoteollisuudessa moottorin suorituskyvyn parantamiseen. Suomessa ilokaasua syntyy turvemailta ojitetuista viljelymaista. Turpeeseen sitoutunut hiili vapautuu ilmaan hiilidioksidina ja typpi muun muassa typpioksiduulina.

Otsoni

Otsonia esiintyy sekä maanpinnan lähellä että stratosfäärissä, ja sillä on erilaisia vaikutuksia ilmastoon riippuen sen sijainnista.

Stratosfäärissä otsoni muodostaa otsonikerroksen, joka suojaa maapalloa auringon haitallisilta ultraviolettisäteiltä. Tämä otsonikerros on kuitenkin ohentunut ihmisen toiminnan seurauksena, erityisesti kloorifluorihiilivetyjen (CFC-yhdisteiden) vapautumisen vuoksi.

Maanpinnan lähellä oleva otsoni on puolestaan kasvihuonekaasu, joka syntyy ilmansaasteiden ja auringonvalon kemiallisissa reaktioissa. Sen kyky absorboida maan pinnalta heijastuvaa infrapunasäteilyä tekee siitä merkittävän lämmön lähteen ilmakehässä.

Suurimpia otsonipitoisuuksien lisääjiä ovat liikenne, teollisuus, sekä esimerkiksi maalit, liuottimet ja polttoaineet.

Kloorifluorihiilivedyt

CFC yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, jotka voivat jäädä ilmakehään vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. Niiden kyky vangita lämpöä on moninkertainen verrattuna hiilidioksidiin.

Tähän ryhmään kuuluvat erilaiset keinotekoisesti valmistetut kaasut, kuten fluorihiilivety-yhdisteet ja rikkivety, jotka ovat erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niitä käytetään esimerkiksi jäähdytyslaitteissa ja elektroniikkateollisuudessa.

CFC-yhdisteet ovat myös tunnettuja otsonikerroksen heikentäjinä.. CFC-yhdisteiden vapautuminen ilmakehään johtaa kemiallisiin reaktioihin, jotka hajottavat otsonimolekyylejä stratosfäärissä, ohentamalla otsonikerrosta.

Kasvihuonekaasujen seuraukset ilmastolle

• Ilmaston lämpeneminen: Kasvihuonekaasujen lisääntymisen ensisijainen seuraus on ilmaston lämpeneminen. Kun nämä kaasut vangitsevat enemmän lämpöä, maapallon keskilämpötila nousee, mikä johtaa kasvihuoneilmiöön. 
• Napajään ja jäätiköiden sulaminen: Lämpötilan nousu aiheuttaa jäätiköiden sulamista, mikä johtaa merenpinnan nousuun. Tämä voi johtaa rannikkoalueiden tulviin ja monien lajien elinympäristöjen menetykseen.
• Valtameren happamoituminen: Lisääntynyt hiilidioksidin (CO₂) taso johtaa korkeampiin hiilihappopitoisuuksiin valtamerissä. Tämä vaikuttaa meren elämään, erityisesti koralliriuttoihin ja äyriäisiin.
• Äärimmäiset säätapahtumat: Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten hurrikaanien, kuivuuden ja rankkasateiden, esiintymistiheys ja voimakkuus lisääntyvät, millä on tuhoisat vaikutukset asutustuksiin ja ekosysteemeihin.
• Biologisen monimuotoisuuden häviäminen: Muuttuvat ilmasto-olosuhteet tekevät elinympäristöistä sopimattomia monille lajeille, mikä johtaa biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Jotkut lajit voivat kuolla sukupuuttoon, jos ne eivät pysty sopeutumaan tai muuttamaan sopivammille alueille.
• Taloudelliset vaikutukset: Kasvihuonekaasujen seurauksilla on myös taloudellisia vaikutuksia. Äärimmäisten sääolosuhteiden aiheuttamat vauriot infrastruktuurille, muuttuvien ilmasto-olosuhteiden aiheuttamat maataloustuotosten väheneminen ja lämpöaaltojen terveysvaikutukset voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin tappioihin.

Yritysten rooli kasvihuonekaasujen päästöissä

Yritykset ovat keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen tuottajina ja niiden vähentämisessä. Teollisuus, energiantuotanto ja liikenne ovat suurimpia päästöjen lähteitä.

• Teollisuuden päästöt: Monet suuret teollisuusyritykset tuottavat merkittävän osan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä johtuu usein vanhentuneista tuotantomenetelmistä ja energiankulutuksesta. Uusiutuvan energian ja tehokkaampien tuotantomenetelmien käyttöönotto voi vähentää näitä päästöjä merkittävästi
• Energiantuotanto: Fossiilisten polttoaineiden käyttö on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä. Yritykset, jotka investoivat uusiutuvaan energiaan, voivat vähentää päästöjään ja edistää kestävää kehitystä
• Liikenne: Liikenteen päästöt ovat merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöjä. Yritykset voivat vähentää näitä päästöjä esimerkiksi sähköautojen ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönotolla.
• Vastuullisuus ja innovaatiot: Yritysten on tunnistettava vastuunsa ja toimittava aktiivisesti päästöjen vähentämiseksi. Tämä voi tarkoittaa investointeja tutkimukseen ja kehitykseen, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa

Politiikka ja säännöt kasvihuonekaasujen hallinnassa

Ilmastopolitiikka ja -säännökset ovat keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen kiireellisen ongelman käsittelemisessä. Ilmastonmuutosta ympäröivä politiikka on haastavaa monien sidosryhmien vuoksi, hallituksista yrityksiin ja yhteiskuntaan, joilla jokaisella on omat etunsa ja näkökulmansa.

Merkittävä virstanpylväs ilmastopolitiikassa on Pariisin sopimus, joka tuli voimaan vuonna 2016.  Tämä maailmanlaajuinen sopimus pyrkii rajoittamaan maapallon lämpenemistä alle 2°C, verrattuna esiteolliseen aikaan ja rajoittamaan lämpeneminen 1,5°C. Jokainen osallistuva maa määrittelee ja ilmoittaa kansalliset panoksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nämä panokset tarkistetaan säännöllisesti ja niitä on tarkoitus tiukentaa ajan mittaan.Teollisuusmaat ovat sitoutuneet auttamaan kehitysmaita niiden ilmastotoimissa sekä sopeutumisessa että päästöjen vähentämisessä. 

EU on ottanut käyttöön useita säännöksiä ja toimenpiteitä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Lisäksi EU on ottanut käyttöön Päästökauppalain, joka on keskeinen väline EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tämän lain avulla EU pyrkii vähentämään teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä asettamalla niille päästörajoituksia ja mahdollistamalla päästöoikeuksien kaupan.

EU:n lisäksi monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön omia kansallisia toimenpiteitä ja säännöksiä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään useiden kansallisten ja kansainvälisten toimenpiteiden ja säännösten kautta. Vuonna 2022 tuli voimaan ilmastolaki, joka määrittelee Suomen tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Laki asetti tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä. 

Valtioneuvosto on myös laatinut ilmastostrategian, joka määrittelee päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä. Tässä ilmastostrategian keskeisimmät kohdat suunnitelmista:

• Uusiutuvan energian osuus: Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 50 %:iin loppukulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä 80 % vuoden 2005 tasosta.
• Energiatehokkuus: Energian loppukäytön tehokkuutta pyritään parantamaan, ja tavoitteena on saavuttaa 50 %:n säästötavoite vuoteen 2030 mennessä.
• Hiilidioksidipäästöt: Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite on 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
• Turve: Turpeen energiakäytön vähentämistavoite on 50 % vuoteen 2030 mennessä.
• Liikenne: Biopolttoaineiden osuuden tavoite liikenteessä on 30 % vuoteen 2030 mennessä.
• Sähköautojen määrä: Tavoitteena on saada 250 000 sähköautoa liikenteeseen ja lisätä latauspisteiden määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.
• Kivihiili: Kivihiilen energiakäytön kieltäminen vuoteen 2030 mennessä.
• Ydinvoima: Ydinvoiman osuuden lisääminen energiantuotannossa on yksi strategian keskeisistä tavoitteista.
• Energian tuonti: Energian tuonnin vähentäminen ja omavaraisuuden lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita.
• Energiajärjestelmän muutos: Tavoitteena on siirtyä kohti hajautettua ja joustavaa energiajärjestelmää.

Yritysten ilmastotoimet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi

Yritysten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen. Vaikka hallitukset asettavat puitteet ja tavoitteet, yritykset ovat usein niitä, jotka toteuttavat konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi. Tässä on muutamia tapoja, joilla yritykset voivat ottaa aktiivisen roolin:

• Energiatehokkuus: Yksi tehokkaimmista tavoista vähentää päästöjä on parantaa energiatehokkuutta. Tämä voi tarkoittaa energiatehokkaampien laitteiden ja prosessien käyttöönottoa tai energiankulutuksen seurantaa ja hallintaa.
• Uusiutuva energia: Yritykset voivat siirtyä käyttämään uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulienergiaa. Tämä ei ainoastaan vähennä päästöjä, vaan voi myös olla taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.
• Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS): Vaikka tämä teknologia on vielä kehitysvaiheessa, se voi olla ratkaiseva yrityksille, jotka toimivat aloilla, joilla päästöjen vähentäminen on haastavaa.
• Kestävät toimitusketjut: Yritykset voivat vaatia toimittajiaan noudattamaan kestäviä käytäntöjä, mikä voi vähentää koko toimitusketjun päästöjä.
• Tuotekehitys: Kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluita yritykset voivat vähentää sekä omia että asiakkaidensa päästöjä.
• Koulutus ja kulttuuri: Yrityksen sisäinen kulttuuri voi olla avainasemassa. Kouluttamalla henkilöstöään ympäristöasioissa ja kannustamalla heitä toimimaan kestävästi yritykset voivat saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä.
• Päästöjen seuranta: Yritysten on tärkeää mitata ja seurata päästöjään säännöllisesti. Tämä auttaa tunnistamaan alueet, joilla on parantamisen varaa, ja seurata edistymistä ajan mittaan.

Päästöistä on mahdotonta päästä täysin eroon monella yrityksellä. Siksi vapaaehtoiset ilmastotoimet ovat niin tärkeitä. Onko oma yrityksesi jo miettinyt mitä hankkeita se haluaa tukea? Mikäli kotimaisuus, luotettavuus, avoimuus ovat yrityksellesi tärkeitä arvoja sinua ehkä kiinnostaisi kuulla Havulatvan metsään keskittyvistä hiilinieluhankkeitsta. 

Voit lukea lisää ilmastoyksiköistämme tai olla yhteydessä ja sopia esimerkiksi videotapaamisen.