Hiilijalanjälki on käsite, joka kuvaa konkreettisesti ihmisen, tuotteen tai tapahtuman aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Se mittaa näiden päästöjen määrää ja ilmentää siten toiminnan ekologista vaikutusta. Päästöjen mukanaan tuomat ympäristövaikutukset, erityisesti ilmastonmuutoksen kiihtyminen, ovat tehneet hiilijalanjäljestä arvokkaan mittarin sekä yrityksille että yksilöille. Englanniksi hiilijalanjälki on carbon footprint. 

Hiilijalanjäljen käsite ei rajoitu ainoastaan tuotteiden tai palveluiden valmistusvaiheeseen. Se sisältää monesti koko elinkaaren, alkaen raaka-aineiden hankinnasta ja jatkaen tuotannon, jakelun, käytön ja lopulta hävittämisen vaiheisiin. Tämä laaja-alainen lähestymistapa antaa kattavan kuvan toiminnan ympäristövaikutuksista ja auttaa tunnistamaan mahdollisuudet vähentää päästöjä eri vaiheissa.

Mikäli sinua kiinnostaa tilata yrityksellesi hiilijalanjäljen laskenta tai haluat lisätietoja ole meihin yhteydessä

KASVIHUONEKAASUT: ilmastoa lämmittäviä kaasuja, joista merkittävimmät ovat vesihöyry, hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Myös otsoni (O2) troposfäärissä, lämmittää ilmakehää. CFC yhdisteet lämmittävät myös maapalloa, sillä ne tuhoavat hyödyllistä otsinikerrosta joka on yläilmakehässä(tämä kerros viilentää maapalloa) Myös niin sanotut F-kaasut kuten fluorihiilivedyt, perfluorivedyt ja rikkiheksafluoridi ovat kasvihuonekaasuja. 

Hiilijalanjäljen mittayksiköt

Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana. Yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-e) Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä.

• Kilogramma hiilidioksidiekvivalenttia (kg CO2e): Tämä on yksi yleisimmistä hiilijalanjäljen mittayksiköistä. Se kuvaa päästöjen määrää siten, että kaikki eri kasvihuonekaasut on muutettu hiilidioksidiekvivalenteiksi, jotta niitä voidaan vertailla keskenään.
• Tonnit hiilidioksidiekvivalenttia (t CO2e): Suurempien päästöjen yhteydessä käytetään usein tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Se vastaa tuhannen kilogramman määrää.
• Gramma hiilidioksidiekvivalenttia (g CO2e): Pienemmät päästömäärät voidaan ilmaista myös grammoina hiilidioksidiekvivalenttia.

Hiilijalanjälki ilmoitetaan yleensä vertailuyksikköä kohti; kuten vuosi, henkilö, proteiinikilo, kuljetut kilometrit ja vastaavat. Esimerkiksi hiilijalanjälki per henkilö on keskimäärin 10 000kg CO2/henkilö/vuosi. Tai sen voi ilmaista 10 tn CO2/henkilö/vuosi. 

Kaukolämmöntuotanto voidaan ilmaista esimerkiksi keskiarvona yhteistuotannolle 158kg/CO2/MWh. 

Standardit osana hiilijalanjäljen laskentaa

Hiilijalanjäljen laskemiseen on olemassa useita menetelmiä ja verkkotyökaluja riippuen siitä, onko painopiste laskennassa yksittäinen maa, organisaatio, tuote tai henkilö.

Hiilijalanjäljen laskennassa käytetään erilaisia standardeja ja ohjeistuksia varmistamaan yhtenäisyys ja vertailtavuus.

Yleisin standardi on Greenhouse Gas Protocol, joka on maailman eniten käytetty päästölaskennan standardi kun lasketaan esimerkiksi yritysten päästöjä. Tässä päästöt jaotellaan eri luokkiin: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3. Jaottelu on yrityksen omat päästölähteet, ostoenergian päästöt sekä muut epäsuorat päästöt arvoketjussa. Standardia voi myös käyttää tuotteiden kaasuinventaariolle ja raportoinnille.

Tuotteiden hiilijalanjäljen laskennassa käytetään monesti ISO 14067-standardia. Tästä saa ohjeet laskemiseen ja raportointiin. Tämä standardi perustuu ISO 14040 ja ISO 14044 elinkaariarviointistandardille.  Joskus käytetään myös PAS2050 standardia. 

Kun käytätte standardisoitua menetelmää päästöjen laskemiselle pääsette yrityksessänne luotettavaan lopputulokseen, ja voitte olla varmoja että myös viestinnässänne pystytte käyttämään ajantasaista tietoa. Tämä auttaa teitä välttämään tahatonta viherpesua.

Hiilijalanjäljen merkitys yrityksille

Hiilijalanjäljen laskeminen on tie vastuullisempaan ja kestävämpään brändi-imagoon. Se vastaa kuluttajien ja sijoittajien huutoon vastuullisemman liiketoiminnan puolesta. Kuluttajat ovat heränneet ympäristövastuuseen ja haluavat tukea yrityksiä, jotka tekevät osansa. Hiilijalanjäljen laskennalla on kilpailuetu: se erottaa ne yritykset, jotka ottavat vastuullisuuden tosissaan.

Hiilijalanjäljen merkitys nousee esille monista syistä:

1. Kestävän kehityksen edistäminen: Hiilijalanjäljen avulla yritykset ja yksilöt voivat arvioida toimintansa ympäristövaikutuksia ja tunnistaa kestävyyden parantamisen mahdollisuuksia. Vähentämällä päästöjä voidaan tukea pitkän aikavälin ympäristö- ja taloudellista kehitystä.

2. Kuluttajien ja sijoittajien vaatimukset: Yhä useammat kuluttajat suosivat vastuullisia tuotteita ja palveluita, ja sijoittajat arvioivat yritysten ympäristö suoritusta ennen sijoituspäätöksiä. Hiilijalanjäljen läpinäkyvä ilmoittaminen voi parantaa mainetta ja houkutella vastuullisia asiakkaita ja sijoittajia.

3. Sääntely ja normit: Monet maat ovat asettaneet tiukempia päästönormeja ja vaatimuksia yrityksille. Hiilijalanjäljen laskenta tarjoaa yrityksille työkalun noudattaa näitä sääntöjä ja osoittaa sitoutumistaan ympäristövastuuseen.

4. Tehokkuus ja kustannussäästöt: Hiilijalanjäljen tarkastelu voi paljastaa tehottomuuksia ja resurssien haaskausta. Päästöjen vähentäminen voi johtaa energiatehokkuuden parantamiseen ja siten säästöihin.

5. Ilmastotavoitteet: Hiilijalanjäljen seuraaminen auttaa yrityksiä ja yhteisöjä seuraamaan edistymistä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Hiilijalanjäljen haasteet

Vaikka hiilijalanjäljen laskenta on tärkeää se ei silti aina ole yksinkertainen prosessi. Tähän voi liittyä monia haasteita, jotka vaikuttaa lopputulokseen ja käyttökelpoisuuteen. 

• Tiedon puute ja laatu: Hiilijalanjäljen laskeminen edellyttää tarkkaa tietoa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren vaiheista, mukaan lukien raaka-aineiden hankinta, valmistus, kuljetukset ja käyttö. Tiedon saaminen kaikista näistä vaiheista voi olla vaikeaa, erityisesti silloin kun tuotantoketju on monimutkainen ja hajanainen. Lisäksi tiedon laatu voi vaihdella, mikä vaikuttaa laskelmien tarkkuuteen ja luotettavuuteen.
• Tulkintaongelmat: Vaikka laskelmat perustuisivatkin tarkkaan tietoon, niiden tulkinta voi olla haasteellista. Eri menetelmiä käytettäessä ja erilaisia tekijöitä huomioitaessa laskelmat voivat johtaa erilaisiin tuloksiin. 
• Riippuvuus arvioista ja oletuksista: Usein joudutaan tekemään arvioita ja oletuksia esimerkiksi päästöjen määrästä tietyissä vaiheissa, kun tarkkaa dataa ei ole saatavilla. Nämä arviot voivat vaikuttaa laskelmien tarkkuuteen ja tehdä niistä alttiita virheille.
• Muuttuvat olosuhteet: Ympäristö- ja toimialakohtaiset olosuhteet voivat muuttua nopeasti. Esimerkiksi energiasopimuksen vaihto tai uudet teknologiset innovaatiot voivat vaikuttaa päästöjen määrään ja sitä kautta hiilijalanjäljen laskelmiin.
• Rajoitettu vertailukelpoisuus: Hiilijalanjälkiä voidaan verrata keskenään vain, jos laskelmissa on käytetty samankaltaisia oletuksia, tietoja ja menetelmiä. Tämä voi rajoittaa eri yritysten tai tuotteiden vertailtavuutta.

Tulevaisuuden näkymät ja kehityssuuntaukset

Hiilijalanjäljen merkitys tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Yritykset eivät enää voi sulkea silmiään ympäristövaikutuksiltaan. Teknologia on avain helpompaan ja tarkempaan laskentaan. Uudet innovaatiot voivat tehdä laskennasta entistä saumattomampaa ja antaa yrityksille entistä parempia työkaluja päätöksentekoon.

Hiilijalanjäljen laskennalla on siis suuri merkitys, kun pyritään ymmärtämään ja minimoimaan toiminnan ympäristövaikutuksia. Se toimii ohjenuorana kohti kestävämpää tulevaisuutta ja auttaa yrityksiä ja yksilöitä tekemään tietoisia päätöksiä ympäristön hyväksi.