Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi tärkeimmistä nykypäivän haasteista. Yksi keino torjua ilmastonmuutosta on hiilidioksidipäästöjen kompensointi. Kotimaisten ilmastoyksiköiden eli maankäyttösektorin hiilensidontahankkeiden kautta moni organisaatio pyrkii hyvittämään omia päästöjään. Näihin yksiköihin liittyy kuitenkin kaksoislaskenta ja se pohdituttaa monia. 

Pureudutaan hieman kaksoislaskentaan ja onko se todellisuudessa ongelma.

Mitä on kaksoislaskenta?

Metsien hiilensidonnan kompensaatiohankkeissa luodut ilmastoyksiköt lasketaan nykyään myös Suomen valtion ilmastotavoitteisiin. Valtio siis mittaa metsien kasvua ja laskee tämän kasvun sitoman hiilidioksidin omiin laskelmiinsa hiilitaseessa. 

Kun me Havulatvalla luomme hiilensidonta hankkeen, saamme metsän kasvamaan entistä paremmin, ja sitomaan entistä enemmän hiilidioksidia ilmakehästä. Mikäli valtion tekemien mittausten mittauspiste osuu luomaamme hiilensidonta kuvioon, myös tämän metsäkuvion kasvu lasketaan valtion hyväksi.

Onko kaksoislaskenta suuri ongelma?

Tällä hetkellä yksityisen sektorin tuottamat hiilinielut Suomessa maankäyttösektorilla on vain promillen luokkaa Suomen nettohiilinieluista. -eli vaikka kaksoislaskenta toteutuu niin se häviää ihan virhemarginaaliin, koska se tässä vaiheessa se on niin mitätön osa.

Tämän vuoksi monet yritykset eivät pidä tätä suurena ongelmana. 

Jos projekteja tulevaisuudessa toteutetaan suuressa mittakaavassa, niin ongelma tässä voi kasvaa. Ennen tätä varmasti valtio saa aikaiseksi rekisterin johon ilmoitamme luodut ilmastoyksiköt, jotka vähennetään valtion omasta taseesta. 

Entä onko kaksoislaskentaa vain Suomessa?

Kaksoislaskenta maankäyttösektorin hiilensidonta projekteissa koskee niin kansainvälisiä kuin myös kotimaisia hankkeita. Kaikkia maita, jotka ovat allekirjoittaneet ilmastosopimuksen. Vain maista, jotka ovat ilmastosopimuksen ulkopuolella, voit ostaa hiiliyksiköitä metsiin keskittyvistä kompensaatiohankkeista, jotka eivät ole kaksoislaskennan alla. 

Näissä hankkeissa toisaalta voi olla muita ongelmia, kuten lisäisyyden varmistaminen.

Kuinka kaksoislaskennan kysymys on ratkaistu?

Ympäristöministeriö on julkaissut helmikuussa 2023 uuden oppaan, joka linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Oppaan tarkoitus onkin juuri luoda edellytyksiä kotimaisille ilmastoteoille. Pääset lataamaan koko oppaan tästä linkistä. 

Kaksoislaskentaa voidaan tällä hetkellä välttää oppaan mukaan yksinkertaisimmin kiinnittämällä huomioita ilmastoväittämiin.

Ilmastoväittämiin on luotu raamit, mitä termejä käyttää missäkin yhteydessä. Ilmastoväittämien käyttö on ollut hyvin kirjavaa yrityksillä ja kuluttajille on ollut vaikeaa vertailla eri yritysten ilmasto ohjelmia. Niin sanottua viherpesua on voinut myös tahattomasti syntyä, mikäli on käytetty vääriä ilmaisuja. (lue mitä viherpesu on)

Tämän oppaan ehdotuksia noudattamalla yritykset ja kuluttajat voivat nähdä kotimaiset hiilimarkkinat luotettavampina. 

Alla lyhyesti eriteltynä ilmastoväittämät

Ilmastotukiväittämät: tuetaan hiilineutraali Suomi hanketta, ollaan mukana ilmastotalkoissa, 

Kumoutumisväittämät: Hiilineutraali, hiilinegatiivinen

Hiilineutraali sanaa on aikaisemmin käytetty hyvin laajasti monessa eri yhteydessä, nyt termille on luotu raamit milloin yritys voi kutsua itseään tai palveluaan hiilineutraaliksi. Myöskin kompensaatio sanaa täytyy käyttää hyvin harkiten. 

Ilmastotukiväittämiä kuten, että ollaan mukana ilmastotalkoissa tai tuetaan hiilineutraali Suomi hanketta voi käyttää kaksoislaskennan alla oleville ilmastoyksiköille. Jotta voi esittää ilmastotukiväittämiä, yksiköiden täytyy silti täyttää minimikriteerit ja olla sertifioituja. 

Mikäli yritystäsi kiinnostaa ostaa Havulatvan ilmastoyksiköitä voitte esittää ilmastotukiväittämiä, sillä yksikkömme ovat sertifioituja, aidosti lisäisiä, näissä on kolmas osapuoli auditoimassa ja todentamassa hiilensidonnan, sekä yksiköissämme ei myöskään ole hiilivuotoa. (lue lisää sertifioinnista)

Metsäprojektimme ovat erittäin tehokas ja nopea tapa sitoa hiiltä ilmakehästä. Hiiltä sitoutuu jopa 50 % normaalia metsänkasvua enemmän vuosikymmenen aikana. 

Entä kuinka viestiä kuluttajille ilmastotukihankkeesta?

Alla pari esimerkkiä kuinka viestinnässä tuoda esille oikeilla termeillä ilmastotekoja. 

Esimerkki 1: Hotelliketju ostaa ilmastoyksiköitä Havulatvalta, heillä on 20 hehtaarin kokoinen metsäalue johon hiili sitoutuu. Kuusamon metsäalueemme on samassa läänissä, jolloin hiilensidonta toteutuu hyvinkin lähialueellisesti. 

Asiakkaille tuodaan esille, että hotelli on mukana tukemassa ilmastotalkoita ja sitoo hotelliyön päästöjä vastaavan määrän metsän kasvun parannus hankkeessa. Skannattava QR-koodi vie sivustolle jossa hankkeesta on kerrottu lisää ja asiakas voi lukea hankkeesta.

Hotelliyön päästöt ovat laskettu noin 20 kg/co2/vuorokausi sisältäen aamiaisen. Asia voidaan havainnollistaa kuinka yksi puu projektimme aikana sitoo lisäisesti yhden hotelliyön päästöt. Yksi hehtaari metsää sitoo siis noin 500 hotelliyön päästöt. Sivustolla on kartta Kuusamon metsäalueesta jossa hanke toteutettu ja mitkä kuviot ovat hotellin hiilensidontahankkeessa.

Sivustolla voidaan myös kertoa kuinka päästöt ovat ylipäätään saatu näin alhaisiksi. On siirrytty esimerkiksi aurinko- ja tuulienergiaan, jätteidenkäsittelyä ja kierrätysastetta on parannettu ja ruokahävikkiä pienennetty. 

Entä iso yritys joka on mukana Science based targets hankkeessa ja jolla on tavoite olla hiilineutraali?

Science based targets aloitteeseen kuuluu toimenpidelinjauksia ja päästövähennystavoitteita. Ohjelma keskittyy lähinnä päästöjen vähentämiseen, on lyhyen aikavälin tavoitteita ja pidemmän aikavälin tavoite jossa päästöjä vähennetään 90% vuoteen 2050 mennessä. Ohjelman loppuvaiheessa , jos on päästöjä mitä ei voi poistaa, näihin voi ostaa kompensaatio yksiköitä, jotta hiilineutraalius saavutetaan. 

Ohjelmassa kuitenkin suositellaan osallistumaan hankkeisiin jotka tukevat hiilensidontaa ja ilmastotekoja. Näitä yksiköitä ei voi kuitenkaan käyttää vähentääkseen päästötasettaan. Tähän saumaan vapaaehtoiset ilmastoteot kuten Havulatvan hankkeet istuvat mahtavasti.  

Vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevat säännökset tulevat vielä tulevaisuudessa varmasti muokkautumaan ja kehittymään. EU:ssa on käynnissä lainsäädäntöprosesseja, jotka tulevat tulevaisuudessa muokkaamaan myös nyt annettuja suosituksia. 

Me Havulatvalla erityisesti odotamme rekisteriä, joka poistaisi kaksoislaskennan kokonaisuudessaan, näin myös kotimaisista metsään keskittyvistä ilmastoyksikoistä voisi laajemmin käyttää eri termistöä. Maankäyttösektorin hankkeiden on kelvattava jossakin vaiheessa varsinaisiksi kompensaatioyksiköiksi,tai muuten ilmastonmuutosta ei saada ratkaistua. Maankäyttösektorilla on nimittäin niin suuri hiilensidonnan potentiaali.