Kasvihuonekaasujen seuranta ja raportointi ovat keskeisiä toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tätä varten on olemassa GHG-protokolla, eli Greenhouse Gas Protocol, joka on kansainvälisesti hyväksytty standardi. GHG-protokolla tarjoaa yrityksille ja organisaatioille yhtenäisen lähestymistavan päästöjen mittaamiseen ja ilmastovaikutusten arviointiin.

Greenhouse Gas Protocol on monen sidosryhmän kumppanuus. Vuonna 1998 lanseeratun aloitteen tehtävänä on kehittää kansainvälisesti hyväksyttyjä kasvihuonekaasujen kirjanpito- ja raportointistandardeja ja edistää niiden käyttöönottoa. 

GHG- Protokolla sisältää kaksi erillistä mutta toisiinsa liiittyvää standardia:

• GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard 
• GHG Protocol Project Quantification Standard

 116 sivuisen protokollan pääset lukemaan tästä

Alla tiivistetysti hieman tietoa GHG protokollasta. Mikäli sinua kiinnostaa yrityksesi päästöjen laskeminen ole yhteydessä meihin. 

Standardin käytön hyödyt

• Riskien hallinta ja mahdollisuuksien tunnistaminen: GHG-protokolla auttaa yritystäsi ymmärtämään ja hallitsemaan kasvihuonekaasujen aiheuttamia riskejä liiketoiminnalle. Tämä sisältää niin ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnan kuin mahdollisuuksien tunnistamisen päästöjen vähennyksessä ja toiminnan tehostamisessa. Laskennan avulla voi edistää energiatehokkuuden lisäämistä ja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Tavoitteena voi esimerkiksi olla tuotantokustannusten vähentäminen sekä erottuminen ympäristötietoisilla markkinoilla. 
• Julkinen raportointi ja osallistuminen vapaaehtoisiin ohjelmiin. Voitte käyttää GHG-protokollaa luodaksenne luotettavia ja vertailukelpoisia päästöraportteja, joita voidaan käyttää julkisen raportoinnin työkaluna. Esimerkiksi sijoittajat ja muut sidosryhmät voivat vaatia julkista raportointia kasvihuonekaasupäästöistä.  Mikäli yrityksesi haluaa osallistua vapaaehtoiseen SBTi-ohjelmaan, siinä käytetään GHG-Protokollaa päästöjen laskennassa. Joissakin maissa on myös perustettu kasvihuonekaasurekistereitä, joissa yritykset voivat raportoida GHG-päästönsä julkiseen tietokantaan.  

• Osallistuminen pakollisiin raportointiohjelmiin: Monissa maissa on otettu käyttöön pakollisia kasvihuonekaasujen raportointivaatimuksia. GHG-protokolla tarjoaa standardin, jonka avulla yritykset voivat täyttää nämä vaatimukset tehokkaasti ja tarkasti. Monesti raportointivaatimukset koskevat yritysten suoria päästöjä. Euroopassa ne laitokset, jotka kuuluvat Integrated Pollution Prevention and Control (IPPC) -direktiivin vaatimusten piiriin, joutuvat raportoimaan päästöistään, jotka ylittävät määrätyn kynnyksen jokaiselle kuudelle kasvihuonekaasulle. Raportoidut päästöt sisältyvät Euroopan päästörekisteriin (European Pollutant Emissions Register, EPER)
• Kasvihuonekaasumarkkinat: Joillakin alueilla ja maiden välillä toimii päästöoikeuksien kauppajärjestelmiä. Esimerkkejä järjestelmistä on EU ETS ( EU Emissions Trading System) sekä CCX (Chicago climate exchange) ja UK ETS ( UK Emission trading Scheme).  Yritykset voivat käyttää GHG-protokollaa määrittääkseen päästöjensä perustan näissä markkinoissa.
• Tunnustus aikaisen vaiheen vapaaehtoisesta toiminnasta: Mikäli käytätte GHG-protokollaa ja ryhdytte toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, voitte saada tunnustusta ja mainetta ympäristövastuullisena toimijana. Tämä voi houkutella asiakkaita, sijoittajia ja muita sidosryhmiä.

GHG-protokolla ei rajoitu vain yrityksiin, vaan sitä voidaan soveltaa myös muihin organisaatioihin, kuten järjestöihin, virastoihin ja yliopistoihin, joilla on toimintaa, joka aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä auttaa laajentamaan ilmastovaikutusten arviointia ja päästöjen hallintaa eri toimialoilla.

GHG-Protokollan periaatteet

Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi perustuu seuraaviin periaatteisiin:

Relevanssi- Tärkeää päättää inventaariorajat. Kasvihuonekaasuinventaari heijastaa asianmukaisesti yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä ja palvelee käyttäjien päätöksentekotarpeita – niin yrityksen sisäisiä kuin ulkoisiakin.

Täydellisyys- Raportoidaan kaikki kasvihuonekaasupäästöjen lähteet ja toimet valitun varaston sisällä. Ilmoitetaan ja perustellaan mahdolliset poissulkemiset.

Johdonmukaisuus- Käytetään menetelmiä, jotta päästöjä voidaan vertailla ajan mittaan. Dokumentoidaan avoimesti muutokset. 

Avoimuus- Käytetään selkeää kirjausketjua, pyritään johdonmukaisuuteen. Ilmoitetaan oletukset sekä käytetyt laskentamenetelmät ja tietolähteet

Tarkkuus- Pyritään varmistamaan, että kvalifioidut päästöt eivät ole systemaattisesti ali tai yli todellisia päästöjä. Pyritään saavuttamaan riittävä tarkkuus, jotta voidaan tehdä järkeviä päätöksiä raportoitujen tietojen perusteella. 

Scope 1,2 ja 3 päästöt

GHG-Protokollassa päästöt jaotellaan kolmeen luokkaan eli laajuusalaan; suorat, ostetut ja epäsuorat päästöt.  

Scope 1

Laajuus 1 käsittää suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka johtuvat yrityksen omistamista tai hallitsemista lähteistä. Suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat pääasiassa seurausta seuraavista yrityksen suorittamista toiminnoista:

• Sähkön, lämmön tai höyryn tuotanto: Nämä päästöt syntyvät polttoaineiden polttamisesta kiinteissä lähteissä, kuten kattiloissa, uuneissa ja turbiineissa, esimerkiksi sähkön, lämmön tai höyryn tuottamiseksi.
• Fysikaalinen tai kemiallinen käsittely: Useimmat näistä päästöistä aiheutuvat kemikaalien ja materiaalien valmistuksesta tai käsittelystä, kuten sementin, alumiinin, tai ammoniakin valmistuksesta ja jätehuollosta.
• Materiaalien, tuotteiden, jätteiden ja työntekijöiden kuljetus: Näitä päästöjä syntyy polttoaineiden polttamisesta yrityksen omistamissa tai hallitsemissa liikkuvissa polttolähteissä, kuten kuorma-autoissa, junissa, laivoissa, lentokoneissa, busseissa ja autoissa.
• Hajapäästöt: Nämä päästöt johtuvat tahallisista tai tahattomista päästöistä, kuten laitevuodoista tiivisteissä, metaanipäästöistä hiilikaivoksissa, ilmanvaihdon hydrofluorikloorikaasupäästöistä (HFC) kylmäkoneiden ja ilmastointilaitteiden käytön aikana; sekä metaanivuodoista kaasunkuljetuksen aikana.

Scope 2

Scope 2 kattaa päästöt, jotka johtuvat ostetun sähkön tuottamisesta ja jotka kulutetaan yrityksen omistamissa tai hallitsemissa laitteissa tai toiminnoissa. Monille yrityksille ostettu sähkö edustaa yhtä suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä ja merkittävintä mahdollisuutta vähentää näitä päästöjä.

Yritykset voivat vähentää sähkönkulutustaan investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin ja energiansäästöön. Lisäksi vihreät energiamarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia joillekin yrityksille siirtyä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaviin sähkön lähteisiin. 

Scope 3 

Yritykset voivat keskittyä kirjanpitoon ja raportointiin niistä toiminnoista, jotka liittyvät niiden liiketoimintaan ja tavoitteisiin ja joista heillä on luotettavaa tietoa. 

Koska yrityksillä on harkintavaltaa siitä, mitä luokkia ne haluavat raportoida, laajuus 3 ei välttämättä sovellu hyvin yritysten välisiin vertailuihin. 

Tässä on luettelo kategorioista jotka kuuluvat Scope-3 luokkaan. 

• Ostettujen materiaalien ja polttoaineiden hankinta ja tuotanto 
• Kuljetukseen liittyvät toiminnot 
• Ostettujen materiaalien tai tavaroiden kuljetus 
• Ostettujen polttoaineiden kuljetus 
• Työntekijöiden liikematkat 
• Työntekijöiden työmatkat 
• Myytävien tuotteiden kuljetus 
• Jätteiden kuljetus
• Sähköön liittyvät toiminnot, jotka eivät sisälly laajuuteen 2 
• Vuokrattu omaisuus, franchise-sopimukset ja ulkoistetut toiminnot 
• Myytävien tuotteiden ja palveluiden käyttö 
• Jätteiden hävittäminen 
• Myytyjen tuotteiden hävittäminen niiden elinkaaren lopussa

Joitakin näistä toiminnoista sisällytetään Scope 1:seen, jos asiaankuuluvat päästölähteet ovat yrityksen omistuksessa tai hallinnassa (esim., jos tuotteiden kuljetus tapahtuu yrityksen omistamissa tai hallitsemissa ajoneuvoissa).